Ensin Ryanair helpotti suomalaisten Lontooseen matkaamista halvoilla lipuilla Tampereelta. Tätä seurasi easyJet, joka suihkii epäinhimillisiin aikoihin Helsinki-Vantaalta Lontoon Gatwickiin, mutta hintataso on oikeiden matkustusaikojen sopiessa jopa naurettavan huokea. Tänään easyJet julkisti aloittavansa kaksi uutta reittiä Seutulasta; Pariisi ja Manchester. Ja mikä mukavinta, liput alkaen alle 30€/suunta.
Luin taannoin easyJetin toimarin haastattelua, jossa hän ihmetteli Euroopan lyhyiden reittilentojen lippujen hintoja ja totesi lentokoneiden loppupeleissä olevan kuitenkin vain busseja siivillä.
Mitkä ovat halvan easyJetin ja esimerkiksi Finnairin erot? EasyJet lentää lyhyitä Euroopan sisäisiä lentoja, Finnair lentää kaikkia kaukoreiteistä kotimaan lentoihin. EasyJetin lippuihin ei sisälly ylimääräisiä palveluita, kaikki muu kuin ilmaanpääsy maksaa. Lisäksi kenttäpalvelut ovat internetissä. Finnair sen sijaan sisällyttää kaiken lentolippuun: tarjoilu, kenttäpalvelut sekä pakaasit kuuluvat hintaan.
Toisaalta Finnairin kustannusrakenne on raskas ja se tuottaa sen mukaisesti tappiota. EasyJet sen sijaan oli vuonna 2008 yksi harvoista lentoyhtiöistä joka tuotti voittoa. Puolet Finnairin tuloista tulee nykyään Aasian reiteiltä ja ne kasvoivat nopeasti ennen surullisen kuuluisan talouskriisin vaikutusta.
Mikä ero on matkustaessa Helsingistä junalla Tikkurilaan tai Kittilään? Lähi-junassa saat hädin tuskin istumapaikkaa, muttei se haittaa sillä matka on lyhyt. Kittilään matkattaessa ei kukaan joudu seisomapaikoille, parhaimillaan matkan viettää makuuvaunussa ja ravintolavaunu palvelee.
Tämä pistää miettimään kuuluisaa fraasia, että yrityksen tulisi keskittyä ydinosaamiseensa. Finnairin täyden palvelun paketin kanssa pitkänmatkan lentoihin ja easyJetin lyhyihin reitteihin riisutulla palvelumallilla.
Oletko erimieltä?
tiistai 24. marraskuuta 2009
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
Maabrändin toteutus
Seurasin Americo Mateuksen, lissabonilaisen mainostoimistoyrittäjän ja yliopiston opettajan, luentoa parisen viikkoa sitten. Mateuksen Portugalissa pyörittämä mainostoimisto on erikoistunut brändeihin, niiden luontiin ja niiden vaikutusten tutkimiseen.
Luento käsitteli yleisesti brändin vaikutusta sekä millaisia mielikuvia mainoksilla pyritään ja onnistutaan luomaan. Esimerkit olivat käsikirjamaisia, eri cola-juomamerkkien mainoksia ja yleisesti mielikuvamainoksia.
Tärkeimpänä mieleen kuitenkin jäi keskustelu maabrändin luonnista. Ajankohtainen aihe Suomessakin. Esimerkiksi otettiin Uuden-Seelannin muutamia vuosia sitten toteuttama 100% pure New Zealand -kampanja. Tämä kampanja on malliesimerkki hyvästä ideasta, jossa tuodaan esille koko rikas luonto, mahdollisuudet ja leikitellään ajatuksella maapallon nuorimmasta maasta. Lisäksi toteutus toimii, totea vaikka itse:
Luento käsitteli yleisesti brändin vaikutusta sekä millaisia mielikuvia mainoksilla pyritään ja onnistutaan luomaan. Esimerkit olivat käsikirjamaisia, eri cola-juomamerkkien mainoksia ja yleisesti mielikuvamainoksia.
Tärkeimpänä mieleen kuitenkin jäi keskustelu maabrändin luonnista. Ajankohtainen aihe Suomessakin. Esimerkiksi otettiin Uuden-Seelannin muutamia vuosia sitten toteuttama 100% pure New Zealand -kampanja. Tämä kampanja on malliesimerkki hyvästä ideasta, jossa tuodaan esille koko rikas luonto, mahdollisuudet ja leikitellään ajatuksella maapallon nuorimmasta maasta. Lisäksi toteutus toimii, totea vaikka itse:
http://www.youtube.com/watch?v=9sEZ-wdFegU
Tämä parin minuutin pätkä on vain yksi mainosvideoiden sarjasta, suosittelen muidenkin katsomista. Tosin saattavat näin marraskuun pimeydessä nostattaa h1n1:stä riippumattoman korkean matkakuumeen.
Huonoksi esimerkiksi maabrändikampanjasta Mateus otti oman maansa, Portugalin, toteuttaman tuotoksen. Tämä kampanja perustui 100% tunnetuille henkilöille ja... siinäpä se? Hieno video on jäänyt tekemättä, bannerit ovat täynnä tunnettujen portugalilaisten photoshopattuja kasvoja ja niiden vieressä markkinointitekstejä, jotka tuntuvat jotenki naurettavan irallisilta asiayhteyteen.
Huonoksi esimerkiksi maabrändikampanjasta Mateus otti oman maansa, Portugalin, toteuttaman tuotoksen. Tämä kampanja perustui 100% tunnetuille henkilöille ja... siinäpä se? Hieno video on jäänyt tekemättä, bannerit ovat täynnä tunnettujen portugalilaisten photoshopattuja kasvoja ja niiden vieressä markkinointitekstejä, jotka tuntuvat jotenki naurettavan irallisilta asiayhteyteen.
Katso yksi versio tästä
En sanoisi Portugalin kampanjaakaan huonoksi, mutta kyllä Uusi-Seelanti vei tässä lajissa maaottelun kotiin täysin pistein. Mietityttääkin, mitä ulkoministeri Stubbin aloittama ja Jorma Ollilan vetämä maabrändityöryhmä meinaa Suomesta kertoa. Ja miten. Suoraa sanottuna, odotan lopputulosta hieman pelonsekaisin tuntein. Tunnetaanko Suomi tulevaisuudessa korpimaana jylhine maisemineen ja poroineen, jossa sattumalta keksittiin toimiva kannettavan kenkäpuhelimen konsepti? Vai mikä on tulevan kampanja punainen lanka?
Toivoisin hartaasti, että työryhmän raportti loisi täysin uuden näkökannan Suomeen, suomalaisiin ja suomalaisuuteen tavalla, jota ei tarvitsisi kotimaassaan hävetä ja ulkomailla se otettaisiin mahdollisesti aidollakin kiinnostuksella vastaan. Toteutuuko haaveuneni, sen aika näyttää.
Toivoisin hartaasti, että työryhmän raportti loisi täysin uuden näkökannan Suomeen, suomalaisiin ja suomalaisuuteen tavalla, jota ei tarvitsisi kotimaassaan hävetä ja ulkomailla se otettaisiin mahdollisesti aidollakin kiinnostuksella vastaan. Toteutuuko haaveuneni, sen aika näyttää.
perjantai 20. marraskuuta 2009
Öljy-yhtiön savuiset unelmat
Varatkaa popcornit ja jakakaa sohvapaikat, nyt tulee toiminnantäyteistä tykitystä... eikun... se olikin Neste Oilin mainos.
Mainoksessa raukkaparka kemistiä viedään väkisin eri maailmankolkkiin toteamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofeja. Sälli lupaa vahingossa tehdä ilmasta hengityskelpoista 36:ssa tunnissa. Hieno mainos ja monta öljyruplaa varmasti maksanut. Pätkä loppuu sloganiin "Öljy-yhtiöllä voi olla unelmia". Mahtavaa, tekoja siis luvassa!
Ja katin kontit. Nyt noin vuosi ensiesityksestä sama mainos pyörii ja taas on öljy-yhtiöllä unelmia. Missä ne jatkotoimenpiteet sloganin viestin lunastamiseen ovat? Onko ilma puhdistunut edes 365 päivässä merkittävästi? Mitä ne unelmat sitten olivat? Haihtuivatko Porvoon jalostamon piipuista savuna ilmaan?
Tämä mainos yhdistettynä Greenpeacen esille tuomaan tosiasiaan Nesteen "bio"dieselistä, jonka tuotannon on todettu tuhoavan huomattavasti Aasian sademetsiä eli maapallon keuhkoja. Miksi Neste Oil lupailee ensin turhia ja sitten vielä mainostaa biodieseliään ympäristöystävälliseksi, jota se ei kokonaiskuvan kannalta todellakaan ole?
Lunastamattomia lupauksia ja kalliita, turhia mainosfilmejä. Yhtälö joka ei voi miellyttää asiakasta eikä osakkeenomistajaa, ei voi myöskään olla pitkällä aikavälillä järkevää.
Ps. Jos et tiedä mistä mainoksesta puhuin, katso se http://www.nesteoil.fi, linkki etusivulla!
Mainoksessa raukkaparka kemistiä viedään väkisin eri maailmankolkkiin toteamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofeja. Sälli lupaa vahingossa tehdä ilmasta hengityskelpoista 36:ssa tunnissa. Hieno mainos ja monta öljyruplaa varmasti maksanut. Pätkä loppuu sloganiin "Öljy-yhtiöllä voi olla unelmia". Mahtavaa, tekoja siis luvassa!
Ja katin kontit. Nyt noin vuosi ensiesityksestä sama mainos pyörii ja taas on öljy-yhtiöllä unelmia. Missä ne jatkotoimenpiteet sloganin viestin lunastamiseen ovat? Onko ilma puhdistunut edes 365 päivässä merkittävästi? Mitä ne unelmat sitten olivat? Haihtuivatko Porvoon jalostamon piipuista savuna ilmaan?
Tämä mainos yhdistettynä Greenpeacen esille tuomaan tosiasiaan Nesteen "bio"dieselistä, jonka tuotannon on todettu tuhoavan huomattavasti Aasian sademetsiä eli maapallon keuhkoja. Miksi Neste Oil lupailee ensin turhia ja sitten vielä mainostaa biodieseliään ympäristöystävälliseksi, jota se ei kokonaiskuvan kannalta todellakaan ole?
Lunastamattomia lupauksia ja kalliita, turhia mainosfilmejä. Yhtälö joka ei voi miellyttää asiakasta eikä osakkeenomistajaa, ei voi myöskään olla pitkällä aikavälillä järkevää.
Ps. Jos et tiedä mistä mainoksesta puhuin, katso se http://www.nesteoil.fi, linkki etusivulla!
torstai 19. marraskuuta 2009
SATSin paras mainos
Heinäkuussa 2009 kaikissa suurimmissa medioissa uutisoitiin isosti WHO:n solariumraportista. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa todetaan solariumien tuottaman keinotekoisen uv-säteilyn aiheuttavan solumutaatioita ei enää mahdollisesti vaan todennäköisesti (esim. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/07/922669).
Vain kuukausia ja muutamaa nopeaa Excel -taulukointia myöhemmin pohjoismainen kuntokeskusketju SATS ilmoittaa poistavansa solariumit kaikista kuntokeskuksistaan. Tämän tiedotteen julkistaminen taitaa olla SATSin historian eniten mediaosumia ja ihmisiä tavoittaneista kampanjoista, ja loistava sellainen!
Tuo solariumien poisto on takuulla yritykselle kustannuserä ja karkoittaa suurimmat keinorusketuksen ihannoijat kilpailijoiden huomiin, mutta tällaista julkisuutta ei SATS olisi saanut millään maksetulla kampanjalla. Nopealla Googlauksella asiasta on uutisoinut 19.11.2009 klo 21 mennessä ainakin: HS.fi, Iltalehti, Kauppalehti.fi, etc etc.
HS:n verkkosivuilla SATSin Suomen toimari Tom Lindblad kertoo marttyyrimäisesti solarium -laitteiden poistamisen tuottavan suuria taloudellisia menetyksiä. Mutta nämä menetykset eivät ole verrattavissa siihen positiiviseen tunnettuuteen, jota medioissa nyt hehkutetaan. "SATS ei ajattele rahaa vaan ihmistä" -ajattelu iskostuu nyt jokaisen kuntoilusta unelmoivaan sohvaperunaan ja kuukausikorttien menekki tammikuussa on eksponentiaalista.
Sulka hattuun SATSin markkinointitiimille. Nopeaa reagointia ja oikeaan saumaan, tämän jälkeen kaikki korkeintaan seuraavat SATSin avaamaa tietä!
Vain kuukausia ja muutamaa nopeaa Excel -taulukointia myöhemmin pohjoismainen kuntokeskusketju SATS ilmoittaa poistavansa solariumit kaikista kuntokeskuksistaan. Tämän tiedotteen julkistaminen taitaa olla SATSin historian eniten mediaosumia ja ihmisiä tavoittaneista kampanjoista, ja loistava sellainen!
Tuo solariumien poisto on takuulla yritykselle kustannuserä ja karkoittaa suurimmat keinorusketuksen ihannoijat kilpailijoiden huomiin, mutta tällaista julkisuutta ei SATS olisi saanut millään maksetulla kampanjalla. Nopealla Googlauksella asiasta on uutisoinut 19.11.2009 klo 21 mennessä ainakin: HS.fi, Iltalehti, Kauppalehti.fi, etc etc.
HS:n verkkosivuilla SATSin Suomen toimari Tom Lindblad kertoo marttyyrimäisesti solarium -laitteiden poistamisen tuottavan suuria taloudellisia menetyksiä. Mutta nämä menetykset eivät ole verrattavissa siihen positiiviseen tunnettuuteen, jota medioissa nyt hehkutetaan. "SATS ei ajattele rahaa vaan ihmistä" -ajattelu iskostuu nyt jokaisen kuntoilusta unelmoivaan sohvaperunaan ja kuukausikorttien menekki tammikuussa on eksponentiaalista.
Sulka hattuun SATSin markkinointitiimille. Nopeaa reagointia ja oikeaan saumaan, tämän jälkeen kaikki korkeintaan seuraavat SATSin avaamaa tietä!
Tilaa:
Kommentit (Atom)
