perjantai 24. syyskuuta 2010

Se nyt vaan on tyhmää maksaa, liikaa!

Onko koskaan käynyt niin, että olet innostuksissasi ostanut tuotteen ja nähnyt sen naapurikaupassa puoleen rahaan? Ketuttiko? Varmasti! Sama sudenkuoppa odottaa monia aloittelevia verkkomarkkinoijia.

Googlen AdWords ja Facebook ovat kaksi kuumaa ja eniten joka tuutista tuppautuvaa verkkomarkkinoinnin väylää. Mitkä ovat näiden kahden ilmiön edut? Tarkkaan rajattavissa olevat hakusanat ja demografiset tekijät, massamarkkinointia siedettävämmät kulut sekä helposti toteutettavissa oleva kampanja. Kuulostaa vähän liiankin hyvältä? Ehkä, mutta totta se on.

Taannoin, kun yrityksemme verkkokauppa päästettiin ilmoille, alkoi puhelin ja sähköposti ruuhkautumaan erinäisistä webmarkkinointilafkojen kaupparatsuista. Oli Facebookkia, Googlea ja niiden yhdistelmää, vaihtoehtoja riitti. Tosin yksi asia niitä yhdisti: he pitivät juuri verkkokaupan avannutta keltanokkaa niin kädettömänä, että kehtasivat kertoa 2:lla tai 3:lla samat hinnat, jotka FB tai Google kertoivat omilla sivuillaan, jos kampanjan tekisi itse.

Totta kai palvelusta kannattaa ja pitääkin maksaa, mutta mitään konkreettista hyötyä ei näiden kiskojen avusta tuntunut olevan. Kampanjan graafiseen toteutukseen on alustan puolesta niin tarkat normit, että sen osaisi tehdä Pihtiputaan mummokin. Teksteissä osaava copy voisi olla paikallaan, tosin kukaan ei tätä palvelua tarjouksessaan esitellyt. Palvelun tai tuotteiden hakusanat sekä mainosteksti olivat asiakkaan omissa hyppysissä. Mistä heille siis olisi pitänyt maksaa?

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Mainos 2.0

Loistava mainosidea ja YouTuben käytön taidonnäyte yhdistyvät Tipp-ex – firman kampanjassa. Tuo yliviivausteippien yleisnimi on kehittänyt vanhan tuotteet ympärille mainion kampanjan, jossa käyttäjä itse pääsee vaikuttamaan videoiden sisältöön.

Mainoskyhäelmän parissa viihtyy minuutteja (ehkä henkilökohtainen ennätys yhden mainoksen kimpussa?) ja se ei monimutkaisuudessaan jätä itse tuotetta tai sen käyttöä epäselväksi. Variaatioita on tarpeeksi monta, jotta tulee vaikutelma, että homma ei perustukkaan vain 2:een kolmannen persoonan verbiin. Ainoaksi kysymykseksi jää, käyttääkö joku oikeasti vielä Tipp-exiä?

Viihdy ja aivopeseydy Tästä!

tiistai 31. elokuuta 2010

Peruuta puhelinluettelosi

Metsä on vastannut yleisön huutoon, eli Fonectan vuosittaisen paperijätteen jakelun voi peruuttaa TÄSTÄ! Pientä helpotusta tuli jo aiemmin, kun Fonecta kaappasi Eniron, joten puhelinluettelojätetulva postilaatikkoon vähenee ensi vuonna ilman peruutustakin puoleen.

Huomioi, että peruutus tulee tehdä vuosittain, eli nyt peruutusilmoituksen tekeminen peruuttaa vain vuoden 2011 luettelot.

perjantai 27. elokuuta 2010

Loma-ahdistelua

Lähde pakettimatkalle heti tai päiväsi menevät hukkaan, etkä ehdi tehdä mitään ennen kuin kuolet.

Tämä viesti on uusimmassa Finnmatkojen mainoksessa, jossa charmantti herrasmies tallustelee bungalowistaan uima-altaalle keikistelemään samalla, kun Dressmann-miesääni kertoo elämän rajallisuudesta.

Kertaus pätkän sisällöstä: Yhteensä kuulemma eletään 29 000 päivää. Töitä niistä tehdään 9000, nukutaan 10 000, autossa matkustetaan satoja päiviä, läppärin sekä television ääressä vietetään yhteensä tuhansia päiviä. Siinähän se sitten on, voidaan tämän jälkeen rauhassa vaipua unohduksiin.

Mikähän on kyseisen pätkän perimmäinen idea? Onko se suorittaja-mainostoimistotiimin näkemys deadlinen painaessa siitä, miten elämä pitää hoitaa alta pois kuleksimasta?

Päivien ei kuulemma saa antaa vain lipua ohitse, vaan onko aina suoritetta, tehtävä tai tuotettava? Ei ole. Eräs kaverini tokaisi muutama päivä sitten hyvin aikakäsityksistä puhuttaessa: eihän elämässä ole kuin aikaa.

Finnmatkoille onnittelut, olette tuottaneet ehkä ahdistavimman mainoksen pitkiin aikoihin. Itse ajattelin ainakin laiskotella ja antaa päivien lipua ohitse mahdollisimman vähällä tuotteliaisuudella aina, kun se on mahdollista. Rentouttavaa lomaa teillekin, muistakaa tosin suorittaa.

torstai 26. elokuuta 2010

Sarasvuo vs. Media: 6-0

Eilinen netti-Hesari ja tämän aamun iltapäiväroskalööpit toivat väkisin hymyn huulille. Jari Sarasvuo on oman alansa nero. En nyt lähtisi rinnastamaan todellisuudessa hulluuden ja nerouden rajalla sompaileviin suurmiehiin, mutta ainakin hän vie suomalaista mediaa kuin litran mittaa.

Miksi näin? No, kaverista ei ole aikoihin kuulunut kummempia, joitain yksityiselämän juoruja häistä jonkun väkisinhiihtäjän kanssa, siinäpä se. Liiketoimintayritykselläkin taitaa olla hieman laskusuhdannetta ja siltä alalta ei ole aikoihin saatu kasaan päräyttävää lööppimateriaalia.

Paitsi nyt. Eilen netti-Hesarin uutisessa Sarasvuo kertoo tietävänsä ex-pääministeri Vanhasen eron oikean syyn. Taisi olla luetuin sivuston uutinen koko päivänä. Kaikkia kiinnostaa ja innokkaimmat näkisivät mielellään Masaa vedeltävän kölin ali, vaikka useampaankin otteeseen. Ja tuhansia mediaosumia Jarille.

Tämän aamun Iltislööppi huusi Sarasvuon vieneen kaksitoistavuotiaalta tupakat ja opettaneen vieraalle lapselle käytöstapoja. Puolilaiton ja eettisesti sekä kasvatuksellisesti arveluttava teko puhuttaa nyt jokaista nettipalstaa ja kahviautomaatin ympäristöä. Arvatkaapa montako media osumaa? Monta!

Miksi Jari taas tahtoo niin kovasti esille, jopa hieman arveluttavilla teoilla? Kappas, hän onkin markkinoimassa kirjaa! Aamulehden entisen päätoimittajan Matti Apusen juhlakirja nimeltään Käännös oikeaan on tulossa kauppoihin, ja molemmat ”uutiset” löytyvät kirjasta Sarasvuon kirjoittamina tarinoina. Hanki toki omasi!

Mahtavaa median hyväksikäyttöä ja ilmaista markkinointia. Monenko kymmenen- tai sadantuhannen euron edestä Sarasvuo sai medianäkyvyyttä itselleen ja markkinoimalleen kirjalle?

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Sosiaalisen median uhat

Tässä yksi hyvä syy siihen, miksei naamakirjoissa ja kvaakuttimissa kannata huudella ihan kaikkia tietojaan ja tekemisiään.

Please rob me.com - Listing all those empty homes out there!

http://pleaserobme.com/

torstai 7. tammikuuta 2010

Kun koosta tulee ongelma

Tilasimme syksyllä yrityksellemme työkalut Delliltä ja saimme kaupanpäälle Vista -käyttöjärjestelmän vaivoiksemme. Positiivinen yllätys tosin oli, että saisimme päivittää naurettavalla parinkymmenen euron hinnalla Vistan uuteen Windows 7:aan, kunhan se vain ilmestyisi. Kävinpä samoin tein rekisteröitymässä Dellin/Windowsin sivuille, josta sitten minulle tuo uusi ohjelmisto lähetettäisiin, kunhan Gates ehtisi niitä tarpeeksi nyrkkipajassaan poltella.

Tämä kaikki tapahtui siis syksyllä armonvuonna 2009. Nyt on tammikuu 2010. Arvatkaapa millä ohjelmistolla aiheutan itselleni edelleen vatsahaavaa ja harvennan hiuksia? Kyllä, Vistalla.

Aloitin siis selvitystyön, missä avaimeni parempaan työelämään viipyivät. Soitin ensin Dellille, siellä oltiin pahoillaan ja ihmeteltiin tilannetta. Lisäksi todettiin, että se ei itse asiassa ole Dellin juttu, vaan Microsoftin pitäisi hoitaa ne. Loogista, heidän ohjelmansahan se oli.

Sitten otin yhteyden Microsoftiin. Noin 10 minuutin automaattipuhelinmatrixissa seikkailun jälkeen tavoitin oikean ihmisen. Hän sanoi, että harmi ja totesi ettei tämä ole Microsoftin asia. Luultavimmin kuulemma joku ”kolmas osapuoli” hoitaa näitä Dellin ja Microsoftin välillä. Hmm? Kukas se on? Neuvottiin kääntymään Dellin puoleen.

Ystävällisesti soittelin jälleen Dellin tädeille ja taas oltiin kummissaan. Sitten tuli edistystä: ID-tagini näkyi Microsoftin järjestelmissä ja että olin tosiaan yrittänyt tilata tuon uuden ohjelmiston. (Luojan kiitos, olinkin jo alkanut epäillä mielenterveyttäni!) Tämä siis näkyi Dellin kautta Microsoftin järjestelmistä, muttei suoraan Microsoftilta heidän omista järjestelmistään?

Todettiin, että virhe oli tapahtunut: tuote on tilattu, muttei se ole mennyt eteenpäin. Voi voi . Tehdään uusi tilaus, paitsi että verkosta se ei onnistu koska Microsoftin järjestelmän mukaan se on jo tilattu ja Dellin kautta sitä ei voitu minulle tilata. Mitäs sitten? Jatkuu seuraavassa numerossa!

Olenko ainoa, joka asioi mielummin pienen organisaation kanssa? Ihan arkipäiväiset jutut, kuten ihmisten tavoittaminen ja oikeille ihmisille asioiden vienti on yleisesti pienissä organisaatioissa valovuoden verran yksinkertaisempaa. Kilpailuetuhaaste suurille organisaatioille: pystyisittekö yksinkertaistamaan tiedonkulkua niin, ettei maksavan asiakkaan tarvitsisi turhautua joka yhteydenotolla?